Legon poika S-Type 'Totti' treenaili erkkaria varten eilen Lohjan pentunäyttelyssä saaden upean ROP-nimikkeen
sekä vielä RYP4-sijoituksen! Hiukkasen pikkasenko olemme ylpeitä teistä, Katja ja Totti!
Tässä parivaljakon esiintymistä ensin omassa ja sitten ryhmäkehässä:
Kyllä kelpaa olla hyvätapainen ja komea:) Lisää juttua jännittävästä päivästä voitte lukea Totin omasta blogista.
Totin debytoidessa näyttelyrintamalla, oli allekirjoittanut harjoittelemassa jälleen kerran mejäilyn niksejä. Tällä kerralla olin tuppautunut kettuterrieriporukan mukaan Lokalahden metsästysmajalla pidettävään mejäviikonloppuun, jossa kouluttajina toimivat ylituomari Asko Kukkola ja koetoimitsija Krista Arminen. Lauantai kului perusteiden kertaamisessa, suunnistustaitojen preppaamisessa ja erilaisten niksien ja vinkkien jakamisessa. Aloitteleville koirille tehtiin ja ajettiin lyhyet treenijäljet ja etevämmille koirakoille suunnistettiin, merkattiin, piilomerkattiin ja verestettiin yönylijäljet muhimaan sunnuntaita varten.
Sunnuntaina karautin takaisin pelipaikalle Lego ja Nemo mukanani ja aloitimme päivän jäljittelemällä oikeaa mejäkoetta - eli arpomalla jäljet.
Onni suosi minua ja Legoa ja saimme jälki numero 1:n. Johanna ja Nemo vetivät Kristan kädestä jäljen numero 2. Lähdin siis jotakuinkin heti Legon kanssa valjaat niskassa seuraamaan ylituomaria ja opasta.
Tässä Askon kirjoittama raportti möllijäljestämme:
Koira tutkii hyvin lähtömakauksen. Jälki kuljetaan etupäässä ilmavainuisesti välillä tukeutuen maavainuun. Kaikki osuudet nykivätempoista etenemistä lähdöstä kaadolle.
Viimeisellä osuudella yksi lenkki jäljen sivuun, muuten hyvin lähdöstä kaadolle, minkä osoittaa selvästi häntää heiluttaen. Molemmat makaukset osoittaa riittävästi. Ohjaajan narun käsittely taitavaa, samoin parivaljakon yhteistyö.
Legollehan on edellinen jälki tehty siis viime vuoden puolella ja hitusen jännitin asioiden mieleen muistumista jäljelle lähdettäessä. Turhaan kuitenkin jännitin, sillä Legon työskentely oli mielestäni upeaa!
Ainoastaan makauksilla lausuin sille hiljaisella äänellä kehut, se ei kertaakaan tukeutunut minuun, saati häiriintynyt takana kulkevista ihmisistä. Aika liikuttuneessa mielentilassa siis kuljin sen perässä yrittäen syöttää liinaa tarvittaessa huomaamattomasti ja Legon työskentelyä häiritsemättä.
Lego palkittiin tämän möllijälkikisan parhaana koirana tuloksella AVO1, pisteet 48:) Pitänee siis hoitaa tämäkin laji siihen kuntoon, että uskaltaudumme kokeeseen ja ennen kaikkea itse oppaaksi ja jäljen tekijäksi.
Lego näköjään selviytyy mistä vain ja jaksaa yllättää minut aina ja kaikessa. Rakastan sitä yli kaiken.
Nemo pääsi myös etuperin kaadolle:) Koska jälkemme seurasivat toinen toistaan, en ehtinyt Nemon jäljelle turistiksi. Makaukset Nemo oli merkannut miehekkäästi lorauttaen ja vasta kolmannella osuudella tuli pieni hukka.
Tämän jälkeen se oli jäljestänyt hienosti kaadolle ja sai Askolta tuloksen AVO2, pisteet 38.
Tämä viikonloppu kartutti isosti kikkakolmosvarastoa - oli sitten kyse koiran treenaamisesta tai vaikka vaan sen jälkikrepin repimisestä. Kiitos ja kumarrus siis kettuterrieriväelle - ja erityisesti Nemon kasvattajalle Johannalle, joka minut houkutteli leirille mukaan! Et on hyvä fiilis - vaikka onkin väsy!
-Liinankäytön mestari E-
