Metsämäen pentunäyttelyssä oli debytoimassa Lupe, Leo ja Topi. Tuomarina Tanya Ahlman-Stockmari, joka sijoitti Leon toiseksi parhaaksi urospennuksi, Topin parhaaksi urospennuksi sekä ROtunsa Parhaaksi pennuksi ja Lupen parhaaksi narttupennuksi ja Vastakkaisen Sukupuolen Parhaaksi pennuksi. Kaikki kolme käyttäytyivät suhteellisen ahtaalla näyttelyalueella todella mallikkaasti - kehäkäyttäytymisestä nyt puhumattakaan. Koska kaatosade yllätti näyttelyväen loppuvaiheessa, saimme ylipuhuttua Taijan ja lähdimme kaikki ennen BIS-kehää kotiin kuivattelemaan.
Tässä kuvia kolmikosta:
Taija ja Topi
Tässä Topin arvostelu:
Oikeat rungon mittasuhteet omaava, tasapainoinen, erinomainen pää ja ilme, tasapainoiset kulmaukset, hyvä runko ja raajaluusto, oikealaatuinen karvapeite, miellyttävä käytös, liikkui tasapainoisesti, oikea ylälinja liikkeissä.
Tässä Leo ja Jonna:
Muutama tsat-tsat-tsaa-askel:) Tässä Leon arvostelu: Lyhytrunkoinen urospentu, jolla tässä vaiheessa turhan korkea eturaajojen liiike. Oikeailmeinen pää. Hyvä runko. Hyvin rakentunut takaosa. Oikea karvapeitteenlaatu. Miellyttävä käytös. Hyvä häntä. Hyvä ryhti.
Ja tässä Muumimamma ja Lupe:
Tässä Lupen 'kritiikki':
Oikeat rungon mittasuhteet omaava, narttumainen kokonaisuus, kokoon sopiva runko & raajaluusto, oikeailmeinen pää, erinomainen pigmentti, tasapainoiset kulmaukset, hyvä häntä ja ylälinja, oikea kaulan pituus, liikkuu hyvin, miellyttävä käytös.
Eikä tässä vielä kaikki. Samanaikaisesti valmistautui pienen matkan päässä tämä nappisilmä ensimmäiseen mätsäriinsä:
Jep, Väinöhän se siinä. Ja seuraavissa kuvissa myös - NIIN mallikkaasti pappan kanssa. Väinö sai punaisen nauhan ja valikoitui yli 40 pennun joukosta kuuden parhaan joukkoon.
Näytelmien lisäksi kaksi pojista - Väinö ja Totti - ovat käyneet jo moikkaamassa kettua, eikä kummankaan reaktio ollut yhtään pöllömpi:)
Totin ja ketun kohtaaminen saatiin jopa nauhalle ja sen voi käydä kurkkaamassa täällä: http://www.kalliolehdonvaltiaat.vuodatus.net/
Jos joskus kuvittelimme kasvattajan onnen olevan sitä, että saa pentulaatikon äärellä seurata tuhisevia ensiaskeleidensa ottajia, niin E-HEI! Kyllä se onni on sittenkin sitä, kun saa seurata näitä kasvattejaan nyt, kun ne yhdessä omistajiensa kanssa puuhastelevat ja treenailevat isoa maailmaa varten - ja niiden silmistä suorastaan huokuu se ääretön rakkaus ja luottamus sitä omaa mammaa tai pappaa kohtaan.
