Mylly...tai siis uusi kompuutteri. Iloinen virne kasvoillaan Popye marssi tänään kotiin - ja kantoi sylissään noin kymmentä eri laatikkoa. Uusi mylly tuli tilattua, haettua pajalta ja nyt sitä asennellaan tuolla työhuoneessa. Minut lasten kanssa on suljettu painimaan muualla talossa:) Ihan mutkattomasti ei kuitenkaan liene tuo asennus sujunut, sillä Karhu oli haettu jääkaapista avuksi... Näyttökin näyttää olevan about ikkunan levyinen, joten saanen heittää hyvästit sen(kin) huoneen viherkasveille. Höh ja pah.

Asiaan. Kohta päättyvä kuudes odotusviikko on ollut yhtä juhlaa. Legolle ruoka maistuu nyt jo lähes entiseen malliin, vaikka se ruoka vielä tarjoillaankin laakeammalta astialta. Tämä mahdollistaa herkkujen poimimisen ruoasta ensimmäiseksi. Kaksi viikkoa lähes pakkosyöttöä oli todella painajaismaista aikaa.

Lego on myös oma iloinen itsensä noin hännänheilutuksissa mitattuna. Pahoinvointi lienee siis myös jo kokonaan voitettu. Lenkilläkin sen katsekontakti oli niin intensiivistä ja hännänheilutus hurjaa, että teimme muistin virkistämiseksi muutamia seuraamisia, sivulletuloja ja luoksetuloja - tismalleen samalla intensiteetillä kuin aikaisemmin kapeammallakin vyötäröllä (vyötäröillä?).

Tuo pääsiäisen jälkeinen ultra vaihdettiin röntgenkuvaukseksi, jotta näemme tarkemmin penneleiden lukumäärän ja pään koon etc. Toivottavasti tämä aika siihen saakka sujuu jäitä poltellessa:)

Koska uusimmat kuvat tulevasta äidistä ovat vielä koneen vaihdoksen takia jumissa muistikortilla, tässä otos viime keväältä:)