Vaikka kuinka hyväntahtoisesti sitä kanssakoiraihmisiinsä haluaisi suhtautua, pukkaa nyt päälle yksi tapaus sen verran kovaa, että se on pakko kirjoittaa julki.

Olemme, niin kuin kuuleman mukaan moni muukin, päässeet erään kasvattajan ’haluttujen jalostusurosten omistajien listalle’. Sähköpostitse meitä ensin lähestyttiin ja tarjottiin lähes kaikkia takataskusta löytyviä narttuja. Näitä vasta reilun vuoden ikäisiä ’jalostuskoiria’ markkinoitiin pentulaatikkokuvin. Tapa oli sen verran – sanotaanko nyt vaikka 'ajatuksia herättävä' -  että ajattelimme väistää asian tekemällä perusteluista liian vaikeaa meitä lähestyvälle taholle. Kun siis kohteliaasti ’kieltäydyimme’, saimme perustella päätöstämme puhelimitse. Pientä ja sileää haettiin lähes epätoivoisesti – ja kehuttiin oma kasvatustoiminta taivaisiin.

Kun me kyselimme kasvatustyön tavoitteita ja perusteita sille, miksi koiramme kiinnostaa, löytyi vastaukseksi turkin laatu ja koiran kompakti koko. No mutta hei?? Sittenhän kaikki onkin kunnossa? Anteeksi vain, mutta edellytämme hitusen syvällisempää pohdintaa ja perustelua ennenkuin täältä ’heruu’ - vaikkei mitään maailmanvoittajaa jaossa olekaan

Bongari ihmetteli, miksi moisia asioita tiedustelemme, mehän olemme VAIN uroksen omistajia. Ihmettelyn kohteena oli myös jalostusurosten mainonta: miksi jalostusuroksia mainostetaan, jos niitä ei anneta käyttöön. Miksiköhän? Mietitäänpä kaikki oikein tarkkaan. Täytyy myöntää, että tällaisia lausahduksia kun kuulee, niin homma torppaa viimeistään tässä vaiheessa. Me emme tule milloinkaan antamaan urosta käyttöön, jos homma tuoksahtaa vähänkään.

Hirvittää tässä yhteydessä sana ’jalostus’. Hakuammunnalla ja lähes epätoivon partaalla soitellaan ympäri Suomea ja vongutaan uroksia käyttöön. Kun edellinen antaa pakit, soitetaan luettelossa seuraavalle ja toivotaan, että jossain vaiheessa tärppää. Tiedustellaan myös mahdollisuutta osallistua tuontikoiriin ja vastaajan muihin bisneksiin. Ja tätä tekee aikuinen ihminen. Ihminen, joka on käynyt niin kasvattajan perus- kuin jatkokurssinkin. Mihin tuo kurssitieto on valunut?

Kun yritimme hienovaraisesti vihjata tiedon arvokkuudesta ja tarpeellisuudesta tässä koirankasvatustyössä, rehenneltiin meille kirjahyllyssä olevien kirjojen määrällä. Päteeköhän tähän se sama, kuin mitä itse lukioaikana yritti; kirja illalla tyynyn alle ja aamulla ne faktat oli päässä? Ei muuten onnistunut temppu silloinkaan. Kyllä ne kirjat piti ihan aikuisten oikeasti lukea ja soveltaa opittua parhaansa mukaan.

Vaikka tieto tavallaan lisääkin tuskaa, kannattaa niihin sukutauluihin ja ’kantakirjoihin’ ihan oikeasti perehtyä, selvittää terveysasioita ja pohtia myös sitä, onko ’suunnitellulla’ yhdistelmällä ihan oikeasti jalostusarvoa. Ollaanko siis todella luomassa uutta, mielenkiintoista ja dynaamista yhdistelmää ja linjaa, vai täytetäänkö maa pienillä kivoilla valkoisilla koirilla? Mietitäänpä tätäkin hetki.

Hirvittää myös se todennäköisyys, että joku imartelun vaikutuksesta antaa tuolle ihmiselle koiransa käyttöön. Ihan tulee tapauksesta mieleen yksi pääkaupunkiseudun länsipuolen isohko kasvattaja, joka koiransa sukutauluista aikanaan totesi, että eihän noista kukaan mitään ymmärrä! Samainen henkilö huusi peräämme pihasta lähtiessämme että ”mulla on 11 sijoitusnarttua, kyllä täältä pentuja pesee – kerrotte vaan minkä värisen haluatte”. Sen verran osasimme kertoa, että hänen kasvatustyötään me emme aio tukea.

 

Eihän siinä siis mitään, kyllä ihminen saa kasvateilleen uroksia ja narttuja etsiä. Jokin 'hyvän maun raja' on vedettävä kuitenkin mielestämme siihen, montaako narttua kerralla ehdotellaan, puhumattakaan niiden iästä. Ja kun uroksen kriteereiksi perustellaan meille ne meidän koiran ominaisuudet, ja seuraavassa hetkessä kuulemme saman ihmisen kyselleen muualta täysin toisenlaista urosta – niin haloo? Etteikö haise palaneelta, eikä juttu kierrä?

Että tällaista pr:ää rotumme hyväksi tehdään – ihan silmiemme alla. Kannattaako tältä ummistaa silmänsä, vai joko saa pieni ihminen olla kriittinen ja ottaa kantaa?

 

No, se kannanotto on nyt jo tehty. Ja helpotti. 

 

Tiedätte sitten mitä on tulossa, kun tuntematon numero vilkkuu ruudulla...
You’re next! Good luck!