Se oli aika jännä päivä tänään muumitalon väelle. Mamsku vietiin aamulla vähän ennen kukonlaulua Turun Hemiläiseen missä 'Ranne korjaa olkapään', niin hurjalta kuin se kuulostaakin. Vähän oli haiku jättää potilas kauppiaskadulle ja ajella ite töihin, mutta ku ei se saatillekkaan päästäny - tällä kertaa ;b

Puoli kaksitoista tulikin sitten Pyhän Eerikin konttorille odotettu SMS - 'kaikki ok. Leikattu jo'. Suht nopeeta toimintaa?? Pari tuntia jäitten polttelua, ja yhden jälkeen sitte pettikin jo hermo töissä ja ukko liukeni vähin äänin officelta autolle ja mamskua kattoon. Helpotus oli melkoinen, kun sairasvuoteelta löytyikin iloisesti jokelteleva pikkuvaimo jossa tuntui olevan virtaa jo ihan ihmeesti. Suu paukkui ja nauru helisi. Vähän piti ensin varmistaa ettei kipupumpussa ollu jääny mikään nappi pohjaan & syöttö täysille - ja ettei jokeltelu johtunut siis mistään lääkehumalasta. Mutta ei - ihan se mamsku oli normilääkitykselläkin jo erittäin reippaassa kondiksessa. Hiukan se ihmetteli ukon ilmettä ku taisin olla vähän hämmentynyt... tunnustettava on nimittäin että odottelin kyllä edellisen kokemuksen pohjalta aika paljon pahempaa. Viimeks odoteltiin illan viime minuutteihin asti että uskallettiin liikuttaa mamsku kotiin, ja sekin taisi olla liian aikaisin. Nyt oltiin siis kotona jo heti neljän pintaan, ja erittäin pirteinä sittenkin.

Kotona terapiakekkuli nro II otti tilanteen haltuun.. se ku osaa ton terapioinnin paljon paremmin ku isäntänsä. PikkuK siis pusutteli mamskun oikein huolella & kauttaaltaan.. ja nuuhki kaikki ihmeelliset tuoksut ainakin kolmeen kertaan. Joku siinä pikku-ukkelissa on kun se selkeästi snaijaa nää hommat... meinaan ku normaalisti Kimbee ei just tartte helliä - ukot mitään hali nähkääs... ja tänään pikkuherra istuu mamskun vieressä sohvalla pää mamskun polvella.. vähän niinku vartioi tai jotain.. tai nousee syliin istumaan ja putsaa antaumuksella koko naamataulun.. eikä pärise yhtään vaikka herraa vähän rapsutteliskin. Hämmentävä kaveri?

Et semmosta.. Rankka päivä, mutta paljon paremmin tästä on tähän mennessä selvitty kuin mitä pelättiin. Ja eletään toivossa että se Ranne tosiaan ymmärsi sen olkapään päälle jotain ;)

 Terapiakekkuli nro I