Eipä tässä auta muuta kuin lämpimikseen kirjoitella:) Tai siis ei kirjaimellisesti lämpimikseen, vaan muuten vaan, kun mitään ihmeellistä ei koirarintamalla tapahdu. Työt toki alkoivat taas eilen ja tällainen pehmeä aloitus olikin ihan oiva, sillä edessä on tiukka viimeisen alakoulukevään puristus nykyisen kuudennen saksan kieliluokan kanssa.

Formuloiden kanssa olin taas eilen pakkasta uhaten piiitkällä lenkillä - ja Formuloiden villahousujen muututtua jo remmilenkin alkutaipaleella lumipallopöksyiksi päästin pedot irti ja monta kilometriä juoksivat tytöt vapaina lahden ympärillä. Niillä oli kylmästä viimasta huolimatta tosi hauskaa - taklailivat toisiaan vuoronperään lumihankiin, kuljettivat suussa lumikokkareita ja jahtasivat sitten kateellisena siskoa. Itsellä pakkasi kasvot jäätymään, sillä kymmenisen senttiä oli jäänyt paketoimatta tuosta nenän ja silmien kohdalta. Tänään taidamme jättää kyseisen urheilusuorituksen väliin, sillä pakkasta on entistä enemmän ja tuo lahdelta puhaltava viima on hirvittävä.

Solon pentuagility (pitänee ottaa rekkari mukaan, jotta uskovat PENNUKSI) alkaa kuun lopussa ja kyllä jo jonkinlainen säännöllinen koira-aktiviteetti onkin tervetullutta. Näyttelykehissä emme aio enää pyöriä, vaan lähinnä sitä touhua pitäisi nyt vaihteeksi katsella kehätoimitsijan näkökulmasta. Ugh. Legon tokoilukin jäänee hetkeksi tauolle, mutta kiritään niitä juttuja sitten kesällä:)

Tässä Legon nenä. Kuluu se odottavan aika näinkin.

Rentouttavaa pakkasviikonloppua kaikille! Turun Messu- ja kongressikeskuksessa on Caravan-messut...