Lauantain trimmauskurssin ja sunnuntain Paraisten näytelmien jälkeen oli aika tasata paineita.
Lähdettiin siis metsään, minnes muualle. Metsä oli vieläkin pullollaan mustikoita, joita meidän lapset repi suoraan varvuista. Taisivat ne istuakin muutaman päälle, sillä limenvihreät saappaat (nurtsi leikattu edellispäivänä biosilppuavalla) ovat saaneet nyt seurakseen mustikansiniset housut ja kaulurit:) Hauskasta sakkia.

Tässä aluksi muutama kuva Kinon pojasta Milousta, joka tuli Paraisilta suoraan meille tyttöjä viihdyttämään. Meidän mielestämme tosi komea tapaus.

Heh, isänsä poika:) Tiukka ote tytöstä ja sitten mennään.

Sitten sinne metsään.

Maasto oli paikoitellen näin rapsakkaa, joten kaislikossa oikeasti suhisi aika lailla, kun laumamme rymisteli metsäpolulla. Heikkohermoinen vastaantulija olisi varmaan luikkinut jo pakoon tuossa metelissä.

Jep, ei tarvitse huomauttaa. Tämän otan seuraavaksi trimmiin mukaan:)

Tätä taas en, kun on muutenkin tuollainen kiimaliimablingbling.

Enkä tätä. Ruoka näyttää tarttuneen Nemon kroppaan ihan kivasti.
Eläköön Eaglen Holistic Select!

Kaikenlaisia metsän antimia ihmeteltiin - ja maisteltiin. Pieniä ja suuria. Namskis!
Mamma opasti kädestä pitäen, miten ne pyöreät siniset jutskat saa suuhun.

Oh-hoh! Jättitatti. Pappa tosin pelkäsi, että se on Hulluustatti, koska Nemo haukkasi siitä palasen...

No, ei siitä onneksi tämän hullummaksi mies tullut:) Mitä nyt lieviä seisojan elkeitä ilmaantui...

Hups, balanssi hakusessa.

Kyllähän tällainen yhdet näytelmätreenit korvasi, vaikka nyt onkin kyljet riemunkirjavina.
Metsästä paineltiinkin suoraan paikalliseen varaosakauppaan ostamaan Sololle uutta pantaa,
kun se vanha ihana Burberry-panta hukkui metsän risukoihin. Joku onnellinen sienestäjä ehkä löytää sen sieltä. Samainen sienestäjä voisi löytää tuosta metsästä myös yhden sikahyvän vetolelun, jonka eräs dobermanni hukkasi sinne viitisentoista vuotta sitten:) Helmiä sioille? Tai sitten ne kotikorpit ovat kantaneet ne pesäänsä.