Viimein koitti SE lauantai, jolloin olimme parsonystäviemme kanssa varanneet Flyball-alkeiskurssin, vetäjä-Hannan ja Hitti-Areenan omiksemme muutamaksi tunniksi. Varsinainen kisasuoritus purettiin useampaan pienempään osaan ja aloitimme treenit hyppyesteillä, joita flyballissa on neljä peräkkäin. Hyppyjen jälkeen treenasimme pallotelineellä pallon laukaisemista - ja sitten yhdistimme nämä taidot.
Lego hyppi kyllä mielellään aika nätisti kaikki esteet, mutta oikoi välillä tytöille tyypilliseen tapaan 'omia teitään' takaisin mamman luo. Näin teki myös Solo. Pojat taasen keksivät omat jekkunsa kyseiseen suoritukseen. Kinoa ei varsinainen pelkkä hyppyjen opettelu kiinnostanut pätkääkään, nehän joka äijä jo osaa, mutta loppulukemaksi se sai upeat ratasuoritukset, vaikkakin pallon luovutus oli perin terrierimäinen - siis puutteellinen.
Nemo omasi laumastamme sen omintakeisimman tyylin pallon laukaisemiseen - se rysäytti koko kyljen laukaisimeen ja ryntäsi rynnäkkösämpylälle ominaiseen tyyliin pallon perään. Mitä kovempi ääni, sitä hienompi homma!
Lego veteli useamman kerran täyspuhtaan radan hyppyineen ja pallonlaukaisuineen - ja sitä menoa oli kyllä ilo katsella!
Innostuimme lajista sen verran, että taidamme ottaa sen 'työn alle' koko remmin kanssa. Aika harmi, ettei tuota lajia vielä kovin laajalti tunneta Suomessa, eikä siis järjestetä myöskään Flyball-kisoja - jos vaikka saisimme sen nelihenkisen joukkueen alittamaan 'haamurajan' 15 sekuntia:) Hah hah.
Tässä päivän tyylinäytteitä:
